Arkkitehti Martti Välikankaan kädenjälki Etelä-Savossa

FM Laura Vikman, 6.7.2015

Kuva: Laura Vikman 2015
Savonlinnan muuntamorakennus vuodelta 1947.

Kuva: Laura Vikman 2014
Mikkelin urheilupuiston kioski ja portti vuodelta 1931.

Savolaissyntyinen Martti Välikangas (1893–1973) valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1917. Opintomatkoja hän teki Pohjois-Afrikkaan, Eurooppaan, Skandinaviaan ja Italiaan. Välikangas perusti arkkitehtitoimiston Helsinkiin vuonna 1920. Hänen töistään varhaisimpia sekä tunnetuin on Helsingin Käpylän puutarhakaupunginosan toteuttaminen 1920-luvulla.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen asuntopula vaikutti siihen, että asuntosuunnittelusta tuli keskeinen teema arkkitehtuurissa. Suunnittelussa huomio kiinnittyi erityisesti terveydellisiin, sosiaalisiin ja hygieenisiin seikkoihin, jotka perustuivat 1800-luvun lopussa Euroopassa yleistyneeseen puutarhakaupunki-ideologiaan. Välikangas suunnittelikin Käpylän asuintalot standardirakenteiden puitteissa sekä maastonmuodot huomioon ottaen. Savonlinnaan hän suunnitteli useita pienkerrostaloja Heikinpohjan puutarhakaupunginosaan 1940-lopulla. Välikangasta kiinnosti pienasuntojen kehittäminen ja hän keskittyi urallaan erityisesti asuntosuunnitteluun.

Arkkitehti Välikankaan varhaisimmat työt edustavat 1920-luvun klassismia, jonka arkkitehtonisia aiheita löytyy hänen myöhemmissäkin suunnittelutöissään. Ensimmäisen kerran hän kokeili funktionaalisen ideologian mukaista suunnittelua vuonna 1927. Välikangas toimi Arkkitehti-lehden päätoimittajana vuosina 1928–30. Arkkitehti-lehden kautta hän oli osaltaan vaikuttamassa funktionalismin läpimurtoon Suomessa. Välikangas tosin itse käytti funktionalismin sijaan termejä, kuten ”rationalismi” ja ”asiallinen tyyli”.

1920–30-lukujen vaihteessa alkanut talouslama hidasti uudisrakentamista mutta tarjosi Välikankaalle muutos- ja laajennustöitä sekä valtion ja kunnan järjestämiä hätäaputöitä. Hätäaputöinä toteutettiin Mikkelin Urheilupuiston kunnostamisen sekä Välikankaan suunnittelema funktionalistinen Urheilupuiston kioskirakennus. Mikkelissä modernien liikerakennuksien rakennuttamisesta vastasi alkuvaiheessa yksityisyrittäjät, joka mahdollisti uusien arkkitehtien yksilölliset liike- ja asuinrakennukset kaupungin keskustassa. 1930-luvulla Välikangas saikin suunniteltavaksi muun muassa linja-autoaseman, apteekkari Jaman liike- ja asuinrakennuksen sekä ”miljoonatalon” eli Mikkelin Vesi- ja Lämpöjohto Oy:n asuin- ja liikerakennuksen.

Välikangas toimi Rakennushallituksen yliarkkitehtina vuosina 1937–40. Suunnittelutoimiston tehtäviin kuului uudisrakennuksien ja muutostöiden suunnittelu sekä rakennusten arkkitehtonisen laadun tarkkailu. Sodan jälkeiseen arkkitehtuuriin vaikuttivat rakennusmateriaalien säännöstely ja rationalisointi. Välikangas toimi Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusasiainosaston (KYMRO) Viipurin rakennuspiirin päällikkönä valvoen Karjalan jälleenrakennustöitä vuosina 1942–44. Seuraavaksi hän siirtyi johtamaan Pohjois-Suomen asutuskeskusten jälleenrakentamista. Mikkelissä Välikangas teki pommituksissa tuhoutuneiden rakennuksien kunnostuksia sekä uudisrakennuksista, kuten Kinnusen liike- ja asuinhuoneiston, Säästöpankintalon ja Mikonkatu 1:ssä sijaitsevan liike- ja asuinrakennuksen, joka käsittää elokuvateatterin.

Välikangas käytti arkkitehtuurissaan nk. traditionaalista modernismia, jossa yhdisteltiin traditionaalisen arkkitehtuurin elementtejä modernismityyliin. Hänen arkkitehtuurilleen ominaisia piirteitä ovat ikkunoiden nauhamainen sommittelu, horisontaalinen vaikutelma sekä rakennuksien pyöristetyt kulmat katujen risteyksessä. Etelä-Savossa hän käytti paljon tummaa liuskekiveä julkisivujen yksityiskohtana. Savonlinnan keskussairaala (1949–1955) ja sairaanhoitajakoulu (1962–66) ovat edustavat esimerkit hänen suunnittelustaan, jossa yhdistyvät moderni arkkitehtuuri ja luonnonmuotoon sijoitetut rakennusmassat.

Välikankaan suunnittelun vahvimpia puolia oli hänen taitava rakennusmassoittelu, joka näkyy erityisesti kykynä luoda epäsymmetrisiä rakennusmassoja. Hän suunnitteli useita rakennuksia esimerkiksi Mikkelin ruutukaava-alueelle, joka rajoitti vapaan rakennusmassoittelun käyttöä. Hän hakikin pohjakaavaltaan suorakaiteenmuotoisten rakennuksien julkisivuihin ilmeikkyyttä kulmatorneilla, erkkereillä ja pyöristetyillä kulmilla. Edustavat esimerkit Mikkelissä ovat Säästöpankintalo ja Jamankulma.

Välikangas oli tuottelias ja monipuolinen suunnittelija. Hänen töitään on nähtävissä ympäri Suomea, mutta eniten hän suunnitteli rakennuksia Helsinkiin ja Etelä-Savoon.

LÄHTEET

Keinänen, Timo & Paatero, Kristiina (toim.) (1993) ”Martti Välikangas 1893-1973 arkkitehti”. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja.

Laukkanen, Katri (1998) ”Arkipäivän arvokkuutta ja inhimillisten mittasuhteiden arkkitehtuuria. Martti Välikankaan rakennukset Mikkelissä 1931–1941”. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto: taidehistorian laitos.

KOHTEITA

Iso Pappila ja Gottlundin tupa

Juvan kirkko

Koikkalan kyläkirkko

Harjun kappeli, Saattotie 7

Jamankulma, Hallituskatu 7

Lääninhallituksen rakennukset

Mikkelin linja-autoaseman rahtitavaratoimisto

Mikkelin puhelinyhdistys, Mikonkatu 16

Mikkelin seurakuntatalo, Otto Mannisenkatu 1

Mikkelin sotilaskoti, Snellmaninkatu 1

Mikkelin suojeluskuntatalo