Vuonna 1939 eduskunnan talousvaliokunta hyväksyi ehdotuksen Savonlinnan yleisen sairaalan uusimisesta ja laajentamisesta. Tätä ei kuitenkaan saatu sisällytettyä vuoden 1939 talousarvioon ja toinen maailmansota viivästytti sairaalahanketta. Vuonna 1943 säädettiin laki, joka velvoitti valtion perustamaan keskussairaaloita. Ensisijaisiksi asetettiin ne paikkakunnat joihin ajanmukaisen sairaalan rakentaminen oli ensisijaisen tärkeää. Keskussairaalaverkoston luominen oli merkittävä osa Suomen jälleenrakentamista. Vuoden 1947 valtioneuvoksen päätöksellä Savonlinnaan päätettiin rakentaa 231 paikkaa sisältävä keskussairaala. Suomen kolmas keskussairaala valmistui Savonlinnaan vuonna 1955.
Savonlinnan keskussairaalan suunnittelu, maansiirto ja louhintatyöt aloitettiin kaupungin lahjoittamalle tontille (11 ha) vuonna 1947. Keskussairaalan rakennuksien suunnittelutyöstä vastasi arkkitehti Martti Välikangas. Arkkitehti Välikankaan kokonaissuunnitelma käsitti sairaalarakennuksien lisäksi siunauskappelin, sairaanhoitajien asuinkerrostalon, talousrakennuksen, lämpökeskuksen, teknisen henkilökunnan asuinkerrostalon, saunan ja lääkärien rivitalon. Ensimmäinen sairaala-alueelle valmistunut rakennus oli rantasauna, jonka kurkihirren nosto suoritettiin 22.7.1949.
Savonlinnan keskussairaalan toiminta alkoi virallisesti 1.1.1955.
Valmistuessaan Savonlinnan keskussairaala käsitti sisätautien, kirurgian, naistentautien, synnytys- ja lastentautien osastot. Sairaaloiden tilaohjelmat vaikuttivat arkkitehdin rakennustaiteellisiin ratkaisuihin. 1950-luvun sairaala-arkkitehtuurilla on kiinteät liittymäkohdat funktionalismiin. Suunnitteluun vaikuttivat standardointi ja rationalisointi. Rakennusmateriaalien rajoitettu saatavuus ja käsityövaltainen rakentamistapa asettivat reunaehdot arkkitehtuurille. Sodan jälkeisessä keskussairaalasuunnittelussa vaikuttivat modernismin aatteet. Vaikka lääketieteen kehitys oli tuonut käyttöön raitista ilmaa ja auringonvaloa tehokkaampiakin hoitokeinoja, niin olivat ne kuitenkin keskeisiä elementtejä vielä 1950-luvun sairaala-arkkitehtuurissa.
Arkkitehti Välikankaan kokonaissuunnitelma noudattaa ajalle tyypillistä metsäkaupunkisuunnittelua. Välikankaan rakennukset ovat edustava esimerkki jälkifunktionalismista. Rakennusryhmä hallitsee Kuussalmen koillisenpuoleista rantamaisemaa. Alueeseen liittyy maisemallisia, rakennushistoriallisia ja historiallisia arvoja. |
ARTIKKELIHAKU