Ristimäellä oli ollut ennen kirkon rakentamista ruotujakoisen tarkkampujapataljoonan toisen komppanian äksiisi- eli harjoitushuone 1800-luvun puolivälin jälkeen. 1800-luvun lopulla paikalla sijaitsi "Siesu" eli palovartio ja putka.
Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema päätytornillinen pitkäkirkko rakennettiin 1896–97 Ristimäelle. Se edustaa tyypillistä uusgotiikan suuntausta. Kirkkoa ympäröivässä Ristimäenpuistossa on vapaussodan sankarihautamuistomerkki kuusikujineen. Muistomerkin suunnitteli Johannes Haapasalo vuonna 1920. Korkealle kohoava kellotorni ja kirkon juurelta Hallituskadulle laskevat leveät graniittiportaat ovat hallitsevia tekijöitä keskustan kaupunkikuvassa. Kirkkolailla suojeltu rakennus. Kohde on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.
ARTIKKELIHAKU