Toijosten suku saapui Karjalasta Someelle 1500-luvulla. Vuodelta 1649 on maininta Toijosten maaomistuksesta, jolloin isäntänä oli Lauri Mikonpoika. Koko Ristiinan pitäjä oli läänitetty 1600-luvun puolivälissä lukuun ottamatta Toijosten tilaa. Vuonna 1672 rakennettiin tilan vanhin päärakennus, uudempi päärakennus on vuodelta 1803. Päärakennukset, kivinavetta vuodelta 1890 ja aitat muodostavat pihapiirin keskuksen: umpinaisen, mutta nurkista avoimen neliömäinen pihan. Vanhimpia aittoja ovat ukonaitta, humala-aitta (1796) ja Ristonaitta (1789). Uuden päärakennuksen takaa erkanee reunustettu karjakuja, vanha kärrypolku, joka johtaa läheiselle kallionlaelle rakennetulle savusaunalle ja piianaitalle. Tilaa ympäröivillä pelloilla sijaitsevat yksittäisaittoina Uotunaitta ja vasikkatalli. Kaksikerroksisten aittojen tyypillisenä piirteenä on sisäänkäynti päädystä molempiin kerroksiin.
Museoalueesta erillään oleva uusi päärakennus valmistui 1939, jonka jälkeen vanha pihapiiri jäi tyhjilleen. Kesävieraat yöpyivät vielä vanhoissa rakennuksissa. 1980-luvun alussa isäntä Mauri Toijosen aloitteesta muodostettiin vanhasta pihapiiristä talomuseo, joka suojeltiin lailla vuonna 1982. Rakennuksissa on jäljellä yhä runsas, lähes 900 esinettä käsittävä alkuperäinen esineistö.
Kohteella on rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja, ja se on suojeltu rakennussuojelulailla. |
ARTIKKELIHAKU