Raikuun kanavan ympäristöllä on vuosisatojen ajan ollut strategista merkitystä valtakunnan- ja sotahistorian kannalta. Raikuu on vanha Ruotsin ja Venäjän välinen rajapaikka Paasiveden ja Puruveden välillä. Järvien välinen vesireitti muodostuu kahdesta lammesta ja niiden välille kaivetuista Raikuun, Pistalan ja Nurmitaipaleen kanavista.
Alue on poikkeuksellinen ja laaja-alainen kulttuuri- ja sotahistoriallinen kokonaisuus, jossa eri aikakaudet kohtaavat. Alueelta on löytynyt tähän mennessä seitsemän kivikautista, yksi pronssi- ja yksi rautakautinen asuinpaikka sekä yksi varhaismetallikautinen röykkiö. Paasiveden ja Puruveden välillä oli jo 1500-luvulla kaivanto. Nykyinen luonnonkivillä reunustettu avokanava rakennettiin 1700-luvun lopulla perimätiedon mukaan kyläläisten toimesta. Kanava perattiin vuosina 1858–1859. Paikkaan liittyy runsaasti sotatapahtumia mm. Kustaa III:n sodan ajalta (1788–1790) ja puolustusvarustuksia 1900-luvulta. Ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset linnoittivat itärannan harjannetta. Vuosina 1940–1941 ja 1944 Raikuu linnoitettiin vahvasti ja siltä ajalta vesistön varrella on mm. teräsbetonikorsuja. Raikuun kanavan varren Salpalinjaan rakennettiin kivimuureja hyökkäysvaunuesteeksi noin 1,5 km:n matkalla.
Alueella on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja ja se on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
Lisätietoa: www.rky.fi |
ARTIKKELIHAKU