paluu etusivulle tietoa palvelusta |
Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta |
KARTTAHAKU |
Pieksämäki |
Savon järvimalmiruukit, Haapakoski |
Haapakosken järvimalmia jalostanut rautaruukki perustettiin vuonna 1842. Alueen ytimen muodostavat masuuni, valimo- ja konepajarakennukset sekä niiden tuntumassa oleva tehtaan konttori ja ruukinkartano. Työväen asunnot sijaitsevat vähän etäämpänä. Haapakosken ruukki aloitti toimintansa takkiraudan tuotannolla ja pian sen jälkeen myös valimotoiminta liittyi tehtaan toimintaan. Järvimalmiraudanvalmistuksen lähetessä loppuaan 1890-luvulla alettiin entistä enemmän panostaa raudan jalostukseen ja ruukkiin rakennettiinkin "putkiin erikoistunut valimo". Vuonna 1857 ruukki siirtyi venäläiselle suurliikemiehelle Nikolai Putiloville. Samalla Putilov oli ostanut Joroisissa olevan Huutokosken ruukin valtakirjat.
Putilovin aikana (1857–1879) ruukilla toimi myös oma kauppapuoti, joka sijaitsi vielä vuonna 1872 eläinsuojan yhteydessä. Vuonna 1872 asuinrakennuksia ruukilla oli kaikkiaan 12, joista pienimmät työläisasunnot olivat yhden huoneen mökkejä ja suurimmat kahdeksan asuinhuoneiston kasarmeja. Haapakosken tehtaankoulu perustettiin 1870-luvulla ja oma koulurakennus rakennettiin vuonna 1892. Nykyisin koulurakennus on seurantalona. Näkyvän muutoksen Haapakoskelle toi Savon radan valmistuminen vuonna 1889. Sen myötä Haapakoskelle vedettiin oma pistoraide ja lisäksi laitettiin oma tehtaan sisäinen kiskoverkosto. Haapakosken rautatieasema rakennettiin Oulun radan pysäkin piirustuksilla ja sitä laajennettiin Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan kaksinkertaiseksi vuonna 1905. Haapakosken asema on edustava esimerkki Savon radan asema-arkkitehtuurista. Haapakosken ruukki pakkohuutokaupattiin vuonna 1879 ja Haapakoski siirtyi Oravin tehtaat osakeyhtiölle. Vuonna 1905 yhtiö teki konkurssin ja lunasti itselleen ainoastaan Haapakosken ruukin. Yhtiön nimeksi tuli Haapakosken Tehdas Oy. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä valimoa laajennettiin kovalla vauhdilla, kunnes se 1920-luvulla saavutti nykyiset mittasuhteensa. Vielä 1800-luvulla vaatimaton konepajatoiminta kasvoi myös voimakkaasti valimon myötä. Toisen maailman sodan aikana tehtaan tuotanto kasvoi huippuunsa, kun se valjastettiin tekemään sotatarvikkeita mm. kranaatteja. Sotien jälkeen tehtaan päätuotteina ovat olleet vesijohto- ja viemäriputket sekä venttiilit, joita tehtaalla on myös valmistettu jo vuosisadan alusta saakka. Näiden tuotteiden erikoisosaamisesta tehdas on niittänyt mainetta kansainvälisestikin. Tehtaan valurautatoiminta lopetettiin vuonna 1986 ja koko tuotanto ruukin alueella loppui vuonna 2010. Rakennusryhmä on yksityiskäytössä. Haapakosken ruukin alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Lisätietoa: www.rky.fi |
anna palautetta alueen tiedoista |
ALUEEN KOHTEET |
Haapakosken asema |
Haapakosken ruukki |
Haapakosken seurantalo |