| paluu etusivulle tietoa palvelusta |
Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta |
| paluu etusivulle tietoa palvelusta |
Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta |
| KARTTAHAKU |
|
| Mäntyharju |
Miekankoski |
| Koskimaisema, jonka Miekansaaressa sijaitsi Turun rauhan jälkeen vuosina 1743–1812 Mäntyharjun pitäjän kahtia jakanut Ruotsin ja Venäjän valtakunnan raja. Nykyisin saaressa on entisen Mäntyharjun seudun uittoyhdistyksen tukikohta, jonka rakennukset ovat peräisin 1940-luvulta.
Alempana vesistössä sijaitsevan Voikosken syventäminen 1800-luvulla laski vedenpintaa, jolloin Miekan kaksi salmea muuttuivat koskiksi. 1800-luvun lopulla pohjoisempi koski ruopattiin irtouittoon. Vuonna 1910 Saimaalta rakennettiin oikoreitti Mäntyharjun vesistöön, jolloin Miekankoski muodostui Mäntyharjun reitin tärkeimmäksi solmukohdaksi. Vuonna 1963 reitillä siirryttiin nippu-uittoon viimeisten joukossa, mikä vaati uiton siirtämisen eteläiseen koskeen ja nipunsiirtoradan rakentamisen. Uitto Miekankoskessa päättyi vuonna 1975, ja vuonna 1990 saari kunnostettiin museo- ja matkailukäyttöön. Kosket muokattiin kalastuskäyttöön, ja yksityinen Uittomuseo perustettiin uittokalustovarastoon. Uittomuseo siirtyi kunnan omistukseen vuonna 1996–1997, ja on osa Mäntyharjun museota. Miekankoski kuuluu Mäntyharjun reitin koskiin, jotka muodostavat osittain luonnontilaisen vesistöreitin Vahvajärvi–Iso-Sämpiä–Tuusjärvi–Lahnavesi–Tarhavesi. Mäntyharjun reitin kosket ovat linnuille tärkeitä talvehtimis- ja levähtämisalueita ja Natura 2000 -luonnonsuojelualueverkostoon kuuluva alue. Kulttuurihistoriallisesti merkittävällä kohteella on rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja. |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
ARTIKKELIHAKU