paluu etusivulle  tietoa palvelusta  suurenna   pienennä

ARTIKKELIHAKU   Valitse artikkeli:    Valitse artikkeli Arkkitehti Martti Välikankaan kädenjälki Etelä-Savossa Drumliinien ja tasankojen vaihtelu hallitsee luoteisosien maisemaa Etelä-Savon arkeologinen perintö Etelä-Savon perinteinen raudanvalmistus Eteläsavolainen maisema Hirvensalmi Historiallisen ajan muinaisjäännökset Hungerborg, Huutokallio ja Lutmitvuori – Savonlinnan kallioluonnon perinnäiset paikannimet Karuus ja viljavuus vaihtelevat Etelä-Savon itäisen osan maisemassa Kasarmista kodiksi – tyyppipiirustuksilla toteutetut upseeri- ja aliupseerikylät Kaupungin- ja kunnantalot, hyvinvointivaltion virastotaloista kunnattomiin kunnantaloihin Kiviholvisilloista kivirumpuihin Laivareittien kulttuuriperintö Savonlinnan seudulla Lounaisosien maisema on Lounais-Savon järviseutua Osuuskauppafunkkis Etelä-Savossa Pohjois-Savon järviseudun jyrkkäpiirteisiä ruhjelaaksoja Heinävedellä ja Pieksämäellä Salpalinjan linnoitustyöt Etelä-Savossa 1940–1944 Vesistöt hallitsevat maakunnan itäosien maisemaa         ALUEHAKU   Valitse kunta:    kaikki kunnat Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava   Alueen nimi tai sen osa: ?            KOHDEHAKU   Valitse kunta:    kaikki kunnat Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava   Kohteen nimi/osoite tai sen osa: ?             KARTTAHAKU   Mäntyharju        Miekankoski   Koskimaisema, jonka Miekansaaressa sijaitsi Turun rauhan jälkeen vuosina 1743–1812 Mäntyharjun pitäjän kahtia jakanut Ruotsin ja Venäjän valtakunnan raja. Nykyisin saaressa on entisen Mäntyharjun seudun uittoyhdistyksen tukikohta, jonka rakennukset ovat peräisin 1940-luvulta. Alempana vesistössä sijaitsevan Voikosken syventäminen 1800-luvulla laski vedenpintaa, jolloin Miekan kaksi salmea muuttuivat koskiksi. 1800-luvun lopulla pohjoisempi koski ruopattiin irtouittoon. Vuonna 1910 Saimaalta rakennettiin oikoreitti Mäntyharjun vesistöön, jolloin Miekankoski muodostui Mäntyharjun reitin tärkeimmäksi solmukohdaksi. Vuonna 1963 reitillä siirryttiin nippu-uittoon viimeisten joukossa, mikä vaati uiton siirtämisen eteläiseen koskeen ja nipunsiirtoradan rakentamisen. Uitto Miekankoskessa päättyi vuonna 1975, ja vuonna 1990 saari kunnostettiin museo- ja matkailukäyttöön. Kosket muokattiin kalastuskäyttöön, ja yksityinen Uittomuseo perustettiin uittokalustovarastoon. Uittomuseo siirtyi kunnan omistukseen vuonna 1996–1997, ja on osa Mäntyharjun museota. Miekankoski kuuluu Mäntyharjun reitin koskiin, jotka muodostavat osittain luonnontilaisen vesistöreitin Vahvajärvi–Iso-Sämpiä–Tuusjärvi–Lahnavesi–Tarhavesi. Mäntyharjun reitin kosket ovat linnuille tärkeitä talvehtimis- ja levähtämisalueita ja Natura 2000 -luonnonsuojelualueverkostoon kuuluva alue. Kulttuurihistoriallisesti merkittävällä kohteella on rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja.   antakaa palautetta kohteen tiedoista   taustakartta Maanmittauslaitos WMTS 2017 karttahaku