Karvion kylässä, Heinäveden reitin varrella on sijainnut Herman Gustaf Heintziuksen 1808–1810 rakennuttama Karvion hovi. 1800-luvun alkupuolella se kuului hovisihteeri Johan Henrik Kyanderille. Kyanderin kuoleman jälkeen 1840 tila siirtyi hänen toiseksi vanhimmalle pojalleen Henrik Gustaf Kyanderille (1811 - 1867), jonka aikana Karvion hovi eli kukoistustaan. 1860-luvun puolivälissä Karviossa oli kolmisenkymmentä torppaa. Karvion hovi oli aikanaan pitäjän keskuspaikkoja. Kartanon kautta kulki 1840-luvulla valmistunut Liperistä Varkauteen johtanut maantie ja sen mailla sijaitsi myös herastuomari Samuel Koposen kievari.
H. G. Kyander kuoli vuonna 1867, eikä suvun piiristä löytynyt Karvion hoville uutta isäntää. Tila vaihtoi lyhyessä ajassa omistajaa useampaan otteeseen, kunnes sen yli 3000 ha:n maa-alue siirtyi valtiolle vuonna 1884. Tilasta lohkottiin 1900-luvun taitteessa 30 itsenäistä tilaa. Metsät jäivät kruununpuistoksi.
Hovilassa on jäljellä raunioita Karvion hovin kivinavetasta, työväenasunnosta, kellarista sekä erilaisista piharakenteista, pihassa on jäljellä kasveja Hovin puistosta. Tilan nykyinen päärakennus on mansardikattoinen, rimalautavuorattu hirsitalo, jossa on aumakattoinen umpikuisti. Pihapiirin vanhempiin rakennuksiin (jotka eivät ole vanhan hovin ajalta) kuuluu asuinrakennuksen lisäksi sauna, navetta ja pieni asuinrakennus. Uudempia rakennuksia ovat liiteri ja autotalli sekä kaikkein uusimpana uusi asuinrakennus. Maakunnallisesti merkittävällä kohteella on rakennushistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja ja se on kaavalla suojeltu. Osa valtakunnallisesti arvokasta Heinäveden reitin maisema-aluetta. Yksityiskäytössä. |
ARTIKKELIHAKU