Senaatin siviilitoimituskunta myönsi varat sairaalan rakentamiseen vuonna 1894. Rakennustyöt alkoivat samana vuonna. Rakennuksen oli suunnitellut arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg, ja rakennustyön valvojana toimi ylimääräinen arkkitehti Allan Schulman. Sairaalaan kuului kuusi yksikerroksista puurakennusta: 1) lasarettiosasto, 2) kuppatautiosasto, 3) talousosasto (toimitsijan asunto ja keittiö), 4) konehuone ja leipomo, 5) ulkohuoneet ja 6) ruumishuone. Sairaalassa oli yhteensä 40 sairaspaikkaa, joista puolet veneeristen tautien osastolla.
Vuonna 1922 sisäasiainministeriö antoi rakennushallitukselle tehtäväksi laatia piirustukset yleisen sairaalan laajennuksia varten. Ne laati yliarkkitehti Armas Rankka. Laajennus aloitettiin talousosaston jatkosta, leipomosta, joka oli siihen saakka ollut konehuonerakennuksessa. Lisärakennus valmistui 1923. Samalla tehtiin ylimääräisenä työnä kivijalan sisäpuolelle kivikellari. Punatiilinen konehuone- ja pesularakennus valmistui vuoden 1924 lopussa. Valtion kiinteistölaitos myi sairaalarakennuksen ja pesularakennuksen vuonna 1997. Sairaalarakennuksen lisäksi tontilla on säilynyt asuinrakennus, kellari ja pesutuparakennus. Maakunnallisesti arvokas kohde, johon liittyy rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Kohde on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. |