Lahdenhovi oli säätyläistalo 1760-luvulta 1880-luvulle. Siitä tuli "Lahden hovi" nimismies Aksel Samuel Laurellin aikana 1790-luvulla, kun Lahden ja Karslvikin tilat yhdistettiin. Laurellien jälkeen Lahtea isännöi K. F. Antell, joka toimi Mäntyharjun nimismiehenä 1795–1805. Vuonna 1904 tila siirtyi virallisesti Ahvenaisen suvulle. Lahdessa istuttiin käräjiä 1700-luvun lopulta vuoteen 1826, aiemmin tilalla on toiminut kestikievari, ja asuttuna tila on ollut ainakin 1600-luvulta lähtien.
Tilan rapattu, hirsinen, kaksikerroksinen, puolimansardikattoinen päärakennus sai nykyisen uusklassistisen ulkoasunsa 1920-luvun alussa Mikkelin lääninarkkitehti Armas Rankan suunnitelmien mukaan. Muuta vanhempaa rakennuskantaa edustavat pitkänurkkainen makasiini 1800-luvulta ja alaosaltaan lohkokivinen hirsinavetta vuodelta 1930.
Tilalta on johtanut molemminpuolisin kiviaidoin reunustettu tie Pertunmaan suuntaan. Toinen aidoista on vielä nähtävissä tien pohjoispuolella, toinen on purettu tien levennyksen yhteydessä. Kiviaidan pohjoispäästä erkanee tie, joka kulkee 1820-luvulla perustetun Antellien sukuhautausmaan vieritse.
Maakunnallisesti arvokkaalla kohteella on historiallisia, rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja, ja sen päärakennus on suojeltu yleiskaavalla. Yksityiskäytössä. |
ARTIKKELIHAKU