| paluu etusivulle tietoa palvelusta |
Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta |
| paluu etusivulle tietoa palvelusta |
Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta |
| KARTTAHAKU |
|
Haukivuoren Asemankylä |
| FM Laura Vikman, 23.5.2019 |
| Haukivuoren kylä mainittiin ensimmäisen kerran maaluettelossa vuonna 1561, mutta vanhimmat asutukseen viittaavat merkit ovat kampakeramiikan kaudelta (5000-3200 eKr.). Hulkonniemi muodostui Haukivuoren kirkolliseksi keskukseksi vuonna 1739, jolloin paikalle rakennettiin ensimmäinen rukoushuone. 1700-luvulle tultaessa alueen tilat ja viljelyslohkot sijaitsivat hajallaan, mutta pääosa asutuksesta ryhmittyi silloisen maantien länsi- ja itäpuolelle Saksalanharjulle. Maantie Suur-Savosta Rautalammille ja Etelä-Pohjanmaalle kulki Mikkelistä Haukivuorelle ja sieltä Pieksämäelle. Haukivuorelta Pieksämäelle matkaaminen vesiteitse muodostui tärkeäksi liikenneyhteydeksi, sillä Haukivuori kuului Pieksämäen emäseurakuntaan 1500-luvun lopulta aina 1700-luvulle saakka.
Haukivuoren taajaman muodostumisen merkittävin vaikuttaja on ollut rautatieyhteyden avaaminen Mikkeliin, Kuopioon ja Kouvolaan vuonna 1889. Kirkonkylän itäpuolelta kulkevan Savonradan rautatiemiljöö on rakennettu Kyyveden rantamaisemaan. Rautatieyhteyden avaaminen ja höyrykoneet mahdollistivat sahateollisuuden, jonka ei tarvinnut enää olla sidoksissa vesireitteihin tai vesivoimaan. Rautatieaseman ympäristöön rakentui asutusta, joka vakiinnutti nimensä Asemankylänä. 1900-luvun alussa Haukivuorelle perustettu saha ja liikenneyhteydet ovat merkittävästi vaikuttaneet alueen rakennettuun ympäristöön. Haukivuoren höyrymyllyn osti K.F. Tavast, joka perusti myllyn yhteyteen sahan ja nimesi yrityksen Hietalan sahaksi vuonna 1901. Tavastin liikekokonaisuuteen kuuluivat sahan ja myllyn lisäksi sekatavarakauppa ja tavara- ja matkustajalaivaliikenne. Saha siirtyi vuonna 1920 Hjalmar ja Kalle Heikki Pölhön perustamalle Haukivuoren Puutavara Oy:lle, jonka omistukseen kuuluivat myös Hankasalmen saha ja Kangasniemellä sijaitseva Oy Läsäkoski Ab. Yhtiö kasvoi nopeasti, jolloin se samalla hankki laajoja maa-alueita. Asemankylälle sahalaitoksen itäpuolelle muodostui maantielinjauksen tuntumaan sahan työntekijöiden asuinrakennuksia sekä taajaman kasvun myötä liikerakennuksia. Sahalaitoksen eteläpuolelle radan varteen muodostui ns. Vanhalan sahatyöläisten asuinalue. Pääasiassa yhtiö osti vanhoja rakennuksia työväen asuinrakennuksiksi, joita kunnostamalla ja uudelleen rakentamalla vuokrasivat työväen käyttöön. Sahayhdyskunnan rakentumista ilmentää Kapeaselän alue, joka muodostuu sahatyöntekijöiden pääasiassa 1930-luvulla rakentamista asuinrakennuksista. Kapeaselkä muodostui Mustikkamaan ja Mustikkamäen tiloista, joista Pölhöt myivät rakennuspalstoja sahan työntekijöille. Asemankylä muodostui maantien (nyk. Keskustien) varteen rakennetusta aseman seudusta, Vanhalasta eli ”Sörkästä” ja Kapeaselästä 1930-luvulla. Haukivuoren ensimmäinen rakennuskaava vahvistettiin vuonna 1966. Ennen rakennuskaavan vahvistamista Asemankylä oli vakiinnuttanut asemansa asuin- ja liikekeskuksena. Palvelujen lisäksi kunnan hallinto siirtyi Kirkonkylän kunnanhuoneesta Asemankylään 1940-luvulla, jolloin valtuusto järjesti kokoukset monitoimitalo Suojapirtissä. Kunta aloitti koulu- ja virastorakentamisen 1950-luvulla. Kunnanvirasto asuinkerrostaloineen valmistui vuonna 1957. Arkkitehtitoimisto Olli ja Eija Saijonmaan kokonaissuunnitelman mukaan toteutettiin kunnanviraston lisäksi kansakoulu ja keskikoulu, jotka muodostivat yhtenäisen julkisten rakennuksien kokonaisuuden. Haukivuoren puukirkko tuhoutui tulipalossa, jonka jälkeen uusi kirkko rakennettiin arkkitehti Veikko Larkaksen suunnitelmien mukaan Hulkonniemeen vuonna 1951. Kirkon valmistumisen jälkeen seurakunta päätti rakennuttaa seurakuntakeskuksen kunnanviraston viereen Asemankylälle vuonna 1962. Mikkeli-Pieksämäki välinen kantatie 72 rakennettiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Kantatienlinjaus muutti taajaman rakennetta katkaisemalla rantamaisemaan jäävän asemanseudun ja tielinjauksen itäpuolelle jäävän taajama-alueen. Asemankylän entinen maantielinjaus sai nimekseen Keskustie, jonka varrelle sijoitettiin kirjasto ja terveyskeskus. Seurakuntatalon laajennuksen (1974) yhteydessä rakennukseen sijoitettiin nimismiehen kanslia, poliisitalo, Pieksämäen lehti ja posti. Asemankylän taajamakeskusta täydentyi kunnan rakentamalla urheilu- ja monitoimihalli Hauki-Hallilla vuonna 1999. Haukivuoren kunta liittyi Mikkelin kaupunkiin vuonna 2007. LÄHTEET Hirvonen, Helena & Kokkonen, Jukka & Kuusisto, Alina & Lehtinen, Leena & Partanen, Jukka (2012) ”Elämää Kyyveden kahta puolen. Haukivuoren historia”. Haukivuori: Haukivuoren kotiseutuyhdistys ry. |
| ALUEITA |
| Kapeaselkä |
| KOHTEITA |
| Hauki-Halli |
| Haukivuoren entinen nimismiehen talo |
| Haukivuoren kansakoulu |
| Haukivuoren kirjasto |
| Haukivuoren kunnantalo |
| Haukivuoren rautatieasema |
| Haukivuoren saha |
| Haukivuoren seurakuntatalo |
| Haukivuoren terveyskeskus |
| Haukivuoren terveystalo |
| Keskustie 56 |
| Keskustie 76, Osuuskassan liiketalo |
| Kiinteistö Oy Rinteenpalsta, ent. Säästöpankin toimitalo |
| Pölhön huvila, Haukivuori |
ARTIKKELIHAKU