Osuuskauppafunkkis Etelä-Savossa

FM Pia Puntanen, 31.12.2015

Osuuskauppafunkkis on pohjoismainen arkkitehtuurin ilmiö, jolla tarkoitetaan osuuskauppojen rakennuttamia funktionalistisen tyylisuunnan mukaisia myymälä-, varasto- ja tuotantorakennuksia, jotka on rakennettu enimmäkseen 1930-luvulla. Suomessa osuuskauppaliike jakautui 1910-luvun lopulla puolueettomaan (SOK) ja edistykselliseen (KK, OTK) osuuskauppaliikkeeseen. Kummallakin ryhmällä oli omat rakennusosastonsa, jotka suunnittelivat keskusliikkeiden omia rakennuksia, konttoreita, varastoja ja tuotantolaitoksia sekä paikallisosuuskauppojen myymälöitä ja varastoja.

Suomalaisten osuuskauppaliikkeiden suunnittelu oli keskusjohtoista, yhtenäistä ja laadukasta. Painopiste siirtyi jäsenosuuskauppojen myymälöiden suunnitteluun 1920-luvun loppupuoliskolla ja moninkertaistui 1930-luvulla. Paitsi uudisrakennuksia, suunniteltiin myös korjauksia ja uudistuksia vanhoihin myymälärakennuksiin sekä myymäläkalustoja. SOK:n rakennusosaston toiminta institutionalisoitui ja lopulta lähes kaikki paikallisosuuskaupat käyttivät SOK:n rakennusosaston palveluja.

Kummankin osuuskauppaliikkeen rakennusosastot työskentelivät kollektiivisesti; suunnittelu tehtiin yhteistyössä ja yksi arkkitehti jatkoi siitä mihin toinen oli työssä jäänyt. SOK:n rakennusosaston johtajana toimi vuosina 1920–1939 Valde Aulanko ja 1939–1941 Erkki Huttunen. Huttunen työskenteli SOK:n rakennusosastolla vuodesta 1928 lähtien ja hän on osuuskauppafunkkiksen tunnetuin edustaja. Kulutusosuuskuntien Keskusliiton rakennusosaston tunnetuin arkkitehti oli Väinö Vähäkallio.

1930-luvulla Etelä-Savossa OTK:laisista osuusliikkeistä suurimmat olivat Mikkelissä pääpaikkaansa pitänyt Osuusliike Savonseutu, savonlinnalainen Itä-Savon Osuusliike ja pieksämäkeläinen Osuusliike Keski-Savo. SOK:laisista selkeästi suurin oli Mikkelin seudulla toiminut Suur-Savon Osuuskauppa. Suurehkoja olivat myös Mäntyharjun Osuuskauppa, Savonlinnan seudulla toiminut Keski-Saimaan Osuusliike ja Pieksämäen Osuuskauppa. Osuustoiminnallisilla kaupoilla oli yhteensä satoja myymälöitä ympäri maakuntaa.

Keskusliikkeiden rakennusosastoilla tehtiin tyyppipiirustuksia, joita varsinkin vielä 1930-luvulla sovellettiin paikallisiin tarpeisiin. Myymälärakennuksen ulkoasun tuli viestiä liiketalon luonnetta. Valo, tilavuus, puhtaus, järjestys olivat teesejä, joiden tuli näkyä kaupparakennuksissa ja johtaa ajatukset myös siellä myytäviin tuotteisiin. Osuuskauppojen arkkitehtuuri ja toimintatavat olivat edistyksellisiä ja tarjosivat asiakkaille hyviä tuotteita, terveessä ja puhtaassa ympäristössä. 1920-luvun lopulta lähtien myymälät jaettiin terveyslainsäädännön määräyksillä osastoihin, joissa kussakin myytiin eri tuotteita; maitoa, lihaa, siirtomaatuotteita, kankaita jne. Osastomyymälöitä oli lähinnä kaupunkien ja kuntien keskustoissa.

Osuuskauppafunkkiksen ensimmäiset edustajat Etelä-Savossa rakennettiin maaseutupitäjiin, Joroisiin ja Mäntyharjulle, joissa kummassakin toimi elinvoimaiset SOK:laiset osuuskaupat. Vuonna 1934 Joroisten Osuuskaupalle SOK:n rakennusosaston piirustusten mukaan rakennettu toimitalo tehtiin, laudoitettiin ja maalattiin vaaleaksi. Kaksi vuotta myöhemmin Mäntyharjun Osuuskaupan päämyymälä Asemankylässä sai ”lisäsiiven”, kaksikerroksisen funkkistyylisen kivirakennuksen. Samana vuonna valmistui myös Mäntyharjun Osuuskaupan kirkonkylän myymälälle uusi kaupparakennus varastoineen. Rankorakenteisen, funkkistyylisen talon alakertaan tuli myymälä ja yläkertaan myymälänhoitajan asunto.

Pieksämäen Keskuskadulle valmistui vierekkäin Keski-Savon Osuusliikkeen ja Pieksämäen Osuuskaupan keskustoimitalot. Keski-Savon Osuusliikkeen toimitalo edusti edistyksellisen osuuskaupan suunnittelua. 1920-luvulla rakennettua taloa laajennettiin vuonna 1935 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton arkkitehti Georg Jägeroosin toimesta ja uudella vuonna 1942.

Pieksämäen Osuuskaupan toimitalon rakensivat yhdessä SOK ja Pieksämäen Osuuskauppa. Valde Aulanko SOK:n rakennusosastolta laati piirustukset. Funktionalismin tyyli-ihanteita noudattavan kaksikerroksisen liikerakennuksen kellarissa sijaitsivat avarat varastotilat, alakerrassa ruoka-, rauta-, ja siirtomaatavara- sekä kangasosastot, lähivarasto ja toimistohuoneet. Yläkertaan tuli toimitusjohtajan asunto, ravintola sekä ravintolahenkilökunnan huoneita. Talo valmistui 1938.

Suur-Savon Osuuskauppa alkoi suunnitella vuonna 1936 Mikkelin keskustassa omistamalleen tontille uutta päämyymälää ja varastoa. SOK:n rakennusosaston kanssa käytiin neuvotteluja rakennusten tarpeista. Varastorakennuksen suunnitteli vuonna 1937 Erkki Huttunen. Toimitalon rakentamista lykättiin kahdella vuodella ja sen piirustukset on signeerannut sekä arkkitehti Arthur Elg että Valde Aulanko vuonna 1939. Viisikerroksinen liike- ja hotellirakennus valmistui seuraavana vuonna.

Katutasoon avattiin maito- ja lihamyymälät jäähdyttämöineen ja lihanpaloitteluhuoneineen. Maaherrankadun ja Hallituskadun kulmaan sijoitettiin siirtomaatavaraosasto. Hallituskadun suuntaisesti keskelle rakennusta avattiin tilava talous- ja rautatavaraosasto ja sen viereen lyhyttavaraosasto. Kuhunkin osastoon oli kadulta oma sisäänkäynti. Toiseen kerrokseen sijoitettiin Hallituskadun puolelle kangasosasto ja jalkineosasto sekä Maaherrankadun puolelle konttori. Talossa sijaitsi myös asuinhuoneistoja ja Mikkelin Klubi.

SOK:laisia kaupunkikuvan elementtejä on myös Mikkeliin vuonna 1952 valmistunut SOK:n piirivarasto, jonka suunnittelivat arkkitehdit Armas Lehtinen ja Matti Haapala. Konttori- ja varastorakennus edusti aikoinaan melko tyypillistä SOK:n toiminnallista konseptia. Varasto rakennettiin hyvien liikenneyhteyksien äärelle satama-alueelle ja rautatiestä kulki oma pistoraide talolle. Ylimpänä rakennuksessa sijaitsivat konttori- ja myyntitilat ja alempana etupäässä varastotoimintoja.

SOK:laiseen funkkisperheeseen voidaan lukea myös vuonna 1941 Mikkeliin Kasarminkatu 10:een valmistunut, Erkki Huttusen suunnittelema SOK:n piirikonttorin henkilökunnan asuinkerrostalo, jonka katutasossa sijaitsi Suur-Savon Osuuskaupan elintarvikemyymälä ja muita liiketiloja.

LÄHTEET

Kovanen Kirsti, Saraste Leena, Arkkitehtuuri Itä-Suomessa. Meijän miljöö. Jyväskylä 1989.

Nikula Riitta, Rakennustaiteen 1920–1930-luvut. Ars Suomen taide 5. 1990.

Telaranta Jussi, Osuuskauppafunkkis. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuslaitos. 2014.

ELKA, Osuuskauppa Suur-Savon ja Pieksämäen Osuuskaupan arkisto.

Mikkelin kaupungin arkisto, Rakennuspiirustusarkisto.

KOHTEITA

Kasarminkatu 10

SOK:n entinen konttori- ja varastorakennus, Mannerheimintie 10

Osuuskauppa

Osuuskauppa, kirkonkylä

Keski-Savon Osuusliike, Keskuskatu 5

POK:n talo, Keskuskatu 7

Kauppatori 4, Vanha Seurahuone

Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta

Osuuskauppafunkkis Etelä-Savossa