Kaupungin- ja kunnantalot, hyvinvointivaltion virastotaloista kunnattomiin kunnantaloihin

Hanna Tyvelä

Sotien jälkeisten vuosikymmenten julkishallinnon kehitys liittyy vahvasti lainsäädännöllisiin uudistuksiin, jotka takasivat tasavertaiset hyvinvointipalvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut ja peruskoulutuksen kansalaisille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Lakiuudistusten myötä kunnille muodostui yhä monipuolisempi vastuu hyvinvointivaltion hallinnollisesta järjestämisestä. Kunnallishallinnon kehitys vaikutti väistämättä myös tarpeeseen rakentaa lisää toimitiloja hallinnon järjestämistä varten.

Kunnallishallinnon voimakkaimmat kasvun vuosikymmenet kunnan- ja kaupungintalojen rakentamisen perusteella näyttävät olleen 1960- ja 1970-luvut, jolloin myös Etelä-Savoon ryhdyttiin rakentamaan uudenlaisia, tehokkaita kunnan virastotaloja. Mäntyharjulle valmistui suurikokoinen kunnantalo vuonna 1966, Heinävedelle vuonna 1968 ja Puumalaan vuonna 1972. Mäntyharjun, Heinäveden ja Puumalan kunnantalot edustavat ajalle tyypillistä rationalistista modernismia, joka palveli hyvin tehokkaaksi tarkoitetun hallintorakentamisen tarpeita. 1980-luvulla nähtiin toinen buumi kunnantalojen rakentamisessa. 1980-luvun kunnantalot poikkeavat edellisten vuosikymmenten tehokkaasta virastorakentamisesta inhimillisemmäksi suunnitellulla mittakaavalla, johon yhdistettiin runsaasti koristeellisia, ajalle tyypillisiä arkkitehtonisia elementtejä. 1980-luvun kunnantalorakentamisen esimerkkejä Etelä-Savossa ovat Punkaharjun kunnantalo ja Savonlinnan kaupungin virastotalo Äkkiväärä, jotka ovat molemmat valmistuneet vuonna 1986 sekä vuonna 1988 valmistunut Pieksämäen maalaiskunnan kunnantalo Kanttila. Kunnallishallinnon kehitys jatkui aina 1990-luvun lamavuosiin asti. 2000-ja 2010-luvuilla tapahtuneet kuntaliitokset ovat aiheuttaneet uudenlaisen vaiheen kunnantalojen historiassa. Aluehallinnon tehostamisen johdosta Etelä-Savoonkin on muodostunut kunnattomia kunnantaloja, joiden tulevaisuus on vielä avoin.

LÄHTEET

Eri aikakausien arkkitehtuuri Satakunnan kunnantaloissa; http://kultmais.utu.fi/kunnantalot/ (viitattu 03.07.2015).

Kovanen, Kirsti & Saraste, Leena (1989) "Arkkitehtuuri Itä-Suomessa, Meijän miljöö". Jyväskylä: Rakentajan Kustannus Oy.

Museovirasto, Rakennettu hyvinvointi -hanke; http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennusperinto/rakennettu_hyvinvointi (viitattu 03.07.2015)

KOHTEITA

Enonkosken kunnantalo

Heinäveden kunnantalo ja paloasema

Rantala, kirkonkylä

Juvan kunnanvirasto

Kangasniemen kunnantalo

Anttolan kunnantalo

Haukivuoren kunnantalo

Mikkelin maalaiskunnan kunnantalo, Rantakylä

Suomenniemen kunnantalo

Mäntyharjun kunnantalo

Pertunmaan kunnantalo, Pertunkartano