Drumliinien ja tasankojen vaihtelu hallitsee luoteisosien maisemaa

Leena Lahdenvesi-Korhonen, ProAgria Etelä-Savo

Savonselän seutu, Mikkelin pohjoisosa, Kangasniemi ja Pieksämäki ovat pinnanmuodoiltaan loivinta itäistä Järvi-Suomea, ylävää ja karua välialuetta. Järviä on muuta maakuntaa selvästi vähemmän eikä nykyinen asutusrakenne tukeudu veteen. Tasaiselle moreeniselle maaperälle on kehittynyt soita huomattavasti enemmän kuin muualle Etelä-Savoon. Tasaista maisemaa elävöittävät harjujaksot sekä drumlinisoituneet moreenikentät.

Maisemassa on paradoksi, avoimet laajat suoalueet, tasangot, vastakkain asuttujen drumliinikenttien ja lakiasutus- ja viljelyalueitten kanssa. Ns. seitsemän kirkon näköalapaikkoja on Etelä-Savossa juuri Savonselän seudulla. Vaikka seutu on karua, pieniä peltotilkkuja on raivattu lähes yhtä runsaasti kuin muualle maakuntaan. Viljelykset ovat usein mäkien lakiosissa. Asutus on harvahkoa, yksittäisten maatilojen ja pienten taloryhmien muodostamaa. Harjanteille ja vesireittien varteen muodostuneet asutusnauhat ovat koko itäiselle Järvi-Suomelle tyypillisiä ja yksittäisiä korkeita asutuspaikkoja tiiviimpiä. Etelä-Savossa juuri tällä seudulla kerrotaan maiseman olleen voimakkaan ja pitkään jatkuneen kaskeamisen vuoksi hyvin pitkään lähes puuton ja kalju. Maisemakuvan muutos on ollut viimeisen sadan vuoden aikana hyvin voimakas ja vanhat kaskimetsät ovat nyt sakeita ja varttuneita havumetsiä. Maatalous on väistynyt mm. taajamien ja kaupunkitoimintojen alta.

LÄHTEET

Ympäristöministeriö (1992). Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1. Mietintö 66/1992.

Wirilander, Kaarlo (1960). Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena.

ALUEITA

Kaitaisten viljelymaisema

Montolanmäki

Vuorenmaan viljelymaisema

Saksalanharjun maisemat