| paluu etusivulle tietoa palvelusta |
Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta |
| paluu etusivulle tietoa palvelusta |
Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta |
| KARTTAHAKU |
|
Hirvensalmi |
| Arkkitehti Kirsti Kovanen |
| Vesireitit ja vesivoima ovat synnyttäneet Hirvensalmelle monia kulttuurihistorian kannalta merkittäviä paikkoja ja kohteita. Kirkonkylä on rakentunut nauhamaisesti Liekuneen ja Ryökäsveden risteykseen niiden välisen niemen eteläkärjestä lähtien. Se on ilmeeltään tyypillinen sisävesireittien varsien kirkonkylä kirkko- ja pappilamaisemineen, alkuvaiheessa rakennettuine käsityöläisten ja virkamiesten taloineen ja sotien jälkeisen ajan kerrostaloineen, kaikki ryhmittyneinä kirkon ympärille ja pääraitin varrelle.
Erityisen paikallisen piirteen muodostavat vuosina 1831 – 1854 toteutetun Puulan laskun seurauksena syntyneet ympäristöt. Tästä kertoo mm. Sakari Topelius kirjassaan Vanha kaunis Suomi. Kissakosken tehdas ja siihen kuuluneet asuinalueet rakennettiin pääosin 1900-luvun alussa laskukanavan varrelle ja Kissakoskesta tuli pian kirkonkylää suurempi taajaväkinen yhdyskunta. Järvenlaskulla tavoiteltu niittyalan kasvu ja karjatalouden tuoma varallisuus näkyy seudun suurissa uusrenessanssin tapaan vuoratuissa maatilojen päärakennuksissa ja suurissa kivinavetoissa. Puulan saarissa, mm. Väisälänsaaressa, on vielä jäljellä joitakin saariston vanhoja pihapiirejä. Maataloudelle tärkeistä jauhomyllyistä on jäljellä mm. tuulimyllyjä ja vesimylly Hintikassa. Pohoskylän raitin varrella on jäljellä ehjä maatalousmaisemakokonaisuus tuulimyllyineen. Maatalouden leimaamissa pelto- ja metsämaisemissa on monin paikoin jäljellä kaskiviljelyn jättämiä jälkiä, koivikoita ja kaskiraunioita. Aikoinaan Hämeenlinnan ja Olavinlinnan yhdistänyt Suuri Savontie kulki Hirvensalmen kautta ja sen varren yksittäisistä kohteista on nähtävissä muutamia kievareiden paikkoja ja Lammiston kivisilta. Henkilöhistoriaa kertovat piispa Maunu Tavastin yöpymispaikka Vahvajärven Piispansaaren tienoilla ja Kuitulan Lepola, entinen postitalo ja Ahti Karjalaisen kotitalo. Koululaitoksen historiassa on Hirvensalmella erityinen asema, koska maakunnan ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Apajalahden talossa vuonna 1863. Kunnassa on säilynyt hyvä kokoelma 1800-luvun lopun ja 1930-luvun välillä rakennettuja kansakouluja. Myös 1900-luvun alkupuolella rakennettuja ensimmäisen polven seurataloja on säilynyt muutama. Valtakunnallisesti merkittäviä alueita ja kohteita ovat Hirvensalmella kirkonmäki ja tervaleppäranta, Hämeenmäen ja Hurrilan kylät, Kissakosken kanava ja tehdasalue, sekä Pohoskylän raitti. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista 4 on suojeltu rakennusperintölailla ja 29 kohteen arvot on turvattu maankäyttö- ja rakennuslailla. Hirvensalmella on myös muinaismuistolain suojelemia kohteita. |
| ALUEITA |
| Hirvensalmen kirkonmäki ja tervaleppäranta |
| Hämeenmäen ja Hurrilan kylät |
| Kissakosken kanava ja tehdasalue |
| Pohoskylän raitti |
| KOHTEITA |
| Aaltola |
| Apajalahti |
| Hintikan ylämylly ja silta |
| Hirvensalmen kirkko ja kellotapuli |
| Hirvensalmen seuratalo, Riitapelto |
| Kanervala |
| Kappelin paikka ja Lampuunlahti |
| Kirjalan kievari (Pohjois-Kirjala -kiinteistön alkuperäinen päärakennus) |
| Kirkonkylän kansakoulu, kotiseutumuseo |
| Kissakosken koulu |
| Kissakosken paperitehdas ja voimalaitos |
| Lammiston silta |
| Lepola, museo |
| Lääkärintalo, Hiekanniemi |
| Niemen pappila |
| Olla, tuulimylly |
| Rantala, kirkonkylä |
ARTIKKELIHAKU