Työläisten omatoimisen rakentamisen myötä syntynyt kyläasutus 1900-luvun alkuvuosikymmenille palautuvine asuin- ja ulkorakennuksineen on oleellinen osa Putikon sahayhdyskunnan omaleimaisuutta ja kulttuuriympäristöarvoja. Ilman koneellista apua tehty kapea Kyläsepäntie on tärkeä miljöötekijä. Pölläsenmäessä on vanhoja kiviaitoja. Vanhoja työväen asuinrakennuksia löytyy myös Keto-, Laakso- ja Putikontien varrelta sekä Päiväkujalta. Laaksotien ja Kyläsepäntien välissä on maisema-arvoiltaan tärkeä pieni avoin laakso.
Pienet puutalot ovat pääasiassa hirsirunkoisia. Rakentuminen nykyasuun on tapahtunut vaiheittaisen korjaus- tai lisärakentamisen myötä. Yksilöllisissä taloissa on samankaltaisuuttakin, kuten luonnonkivistä tehty kivijalka, lautavuoraus nurkkalaudoin, pystylaudoitetut päädyt, T-karmilliset ikkunat kolmiruutuisella yläruudulla, harjakatto sekä katoksettomat tai lipalla suojatut sisäänkäynnit. Valtakunnallisesti merkittävän sahakylän rakennetun kulttuuriympäristön luonteen ja historiallisen monipuolisuuden kannalta tärkeällä työväen asuinalueella on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. |