Lyytikkälän talonpoikaistila

Lyytikkälä on tyypillinen Kaakkois-Suomen talonpoikainen suurtila, jossa isännyys on siirtynyt sukupolvelta toiselle samassa suvussa. Se on edesauttanut tilan rakennusten ja jopa asuinrakennuksen sisätilojen ja sisustuksen säilymistä ilman suuria muutoksia. Lyytikkälä on harvinainen ja arvokas esimerkki kansanomaisesta elämäntavasta ja työympäristöstä.

Lyytikkälän asuin- ja piharakennukset muodostavat laajalla peltoaukealla tiiviin kokonaisuuden. Talo on saavuttanut suorakulmaisen pihan ympärille ryhmittyneen umpipihan luonteensa 1900-luvun alkuun mennessä.

Asuinrakennuksen luonteenomaisena piirteenä on ikkunoiden yläpuolelle jäävä huomattavan korkea "otsa". Kuusiruutuisten ikkunoiden ylimmissä ruuduissa on käytetty värillistä lasia, jonka arvellaan olevan peräisin samasta lähetyksestä kuin Suomenniemen kirkossa olevat värilliset lasi-ikkunat. Tiedetään nimittäin, että Lyytikkälän 1867 valmistunutta asuinrakennusta on ollut rakentamassa sama mestari kuin 1866 valmistunutta kirkkoakin.

Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi kolme aittaa, jotka ovat tilan vanhimmat sekä talli (1827), uudempi talli (1843) ja ns. korkia aitta. Asuinrakennuksen ikäisiä ovat mahtava kivinavetta edessä olevine patsaskujineen, erityisen huolellisesti rakennettu isännän viina-aittana palvellut nk. ryytimaan aitta, sekä Lehmälahdesta siirretyt kaksi myötäjäisaittaa, joista toinen on yläkujan varrella olevan riista-aitan parina ja toinen nk. kartanonmaan aittana vastapäätä asuinrakennusta.

Asuinrakennuksen takana on ollut omenapuita ja marjapensaita kasvanut eturyytimaa. Navetan takana rinteellä on ollut takaryytimaa ja päädyssä aidattu keittiökasvitarha. Lyytikkälän talonpoikaistila on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Lisätietoa: www.rky.fi

anna palautetta alueen tiedoista

ALUEEN KOHTEET

Lyytikkälä

karttahaku

Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta

Lyytikkälän talonpoikaistila