W. Gutzeit & Co:n toiminta Laitaatsillassa alkoi vuonna 1894, jolloin alueella oli pieni korjauspaja ja varastoja. Vuonna 1911 yhtiö siirsi nostotelakan toiminnot Lappeen Rutolasta Laitaatsiltaan, jossa Haapaveden ja Pihlajaveden välisen Laitaatsalmen läpi virtaava vesi piti telakan sulana läpi vuoden. Laitaatsillan telakka on 1900-luvun alkupuolelta alkaen ollut Suomen tärkeimpiä sisävesitelakoita ja sisävesilaivojen talvehtimistukikohta. Telakan historia liittyy Suomen puunjalostusteollisuuden kehitykseen, etenkin sen yhden keskeisen yhtiön, Enso-Gutzeit Oy:n, toimintaedellytyksiin Saimaan vesistöalueella.
Telakka-alueen yleisilme ja rakennusten muodostama kokonaisuus kuvaa hyvin sisävesilaivaliikenteen vaiheita pitkältä ajalta. Telakka koostuu telakkatoiminnalle tyypilliseen tapaan eriaikaisista, muuttuneiden toimintaperiaatteiden mukaan jatkuvasti muuntuneista teollisuuden rakennuksista, rakenteista ja laitteista. Laitaatsillan telakkatoiminta painottuu edelleen alusten huolto- ja korjaustöihin – entisen Enso-Gutzeit Oy:n laivasto-osaston toiminta loppui vuonna 1985. Vuodesta 2005 lähtien telakkatoiminnasta on vastannut alueen vuokrannut Laitaatsillan Telakka Oy.
Enso-Gutzeit Oy:n myötävaikutuksella toteutuneeseen rakennuskantaan Laitaatsillan alueella kuuluvat myös paloasema, virkailija-asuntoalue 1900-luvun alkupuolelta sekä telakan työntekijöiden asuintaloja 1920-luvulta ja yhteisiä rakennuksia 1920–1950-luvuilta. Telakka-alueen länsireunassa Kirkkoniemenkadun varressa on yhtenäinen rivi pohjamuodoltaan neliömäisiä Enson ns. Linjataloja.
Laitaatsillan telakkayhdyskunta on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jolla on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. |
ARTIKKELIHAKU